Selkä juilii ja jalat puutuvat – onko kyseessä hermoperäinen vaiva vai vaaraton jumi?
Selän ajoittaiset kiputilat ja jumitukset ovat tuttuja useimmille, mutta toisinaan särky saattaa vaatia asiantuntijan arviota. Neurokirurgi Esa-Pekka Pälvimäki kertoo, kuinka erottaa hermoperäinen selkäkipu vaarattomasta vaivasta.
Selkäkipu on yksi yleisimmistä syistä hakeutua lääkärin vastaanotolle, joskin valtaosa oireilusta on hyvänlaatuista ja ohimenevää. Mahdollinen vakavampi selkäsairaus on selkäkipujen syynä vain alle viidessä prosentissa tapauksista.
Liike onkin useimmiten paras lääke myös selkävaivoihin, sillä liike paitsi ylläpitää kudosten aineenvaihduntaa, myös rentouttaa kehoa ja mieltä vapauttamalla mielihyvähormoneja – lempeä liikkuminen ei ole haitaksi, vaikka kipua tuntuisi liikkuessakin. Mutta entä jos selkäkipu ei jääkään joogaan tai lähde taittumaan lenkkeilystä huolimatta?
”Kun selkäkipu on paikallista, ja lähtee ajan kanssa jumppaamalla ja liikkumalla lievittymään, on kyseessä vaaraton oire. Jos kipu kuitenkin erilaisista hoitoyrityksistä huolimatta jatkuu, on tärkeää käydä selvittämässä, ettei taustalla ole mitään vakavampaa”, kertoo neurokirurgi Esa-Pekka Pälvimäki.
Raajoihin säteilevä selkäkipu on aina syytä selvittää
Jos selkäkipua on vaikea paikantaa, ja kipu säteilee jalkoihin tai käsiin, on lääkärin arvio tilanteesta paikallaan. Myös pitkittynyt ja häiritsevä puutuminen ja pistely ovat oireita, joita ei kannata ohittaa, sillä ne voivat niin ikään kieliä hermokudoksen puristustilasta.
”Selkäydin kulkee selkärankaa pitkin aivoista, ja selkäytimestä lähtee jokaisen nikaman välistä hermoja raajoihin ja vartalolle. Kun nämä hermot joutuvat puristuksiin, syntyy kipua ja puutumista puristuksissa olevan hermon vastuualueelle. Usein puhutaan iskiaskivusta, kun viitataan selkäperäiseen, alaraajoihin säteilevään kipuun”, Pälvimäki selittää.
”Hermokudoksen puristustila vaikuttaa sekä tuntohermoon, että liikehermoon. Puristuksissa oleva hermo ei kykene viemään aivoille oikeanlaista signaalia, joka voi oireilla muun muassa pistelynä, puutumisena tai lihasheikkoutena, kuten askelluksen läpsymisenä.”
Tavallisimmat tilat hermoperäisen selkäsäryn taustalla ovat välilevyn pullistumat sekä selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi.
Hermo- tai selkäydinperäisen selkäkivun yleisimmät oireet
- Selkäkipu: Kipu alaselässä tai niskassa
- Säteilevä kipu: Kipu säteilee jalkaan, pakaroihin tai käsivarteen. Voi ilmetä monenlaisena kipuna, sähköiskumaisena tuntemuksena, jomotuksena, jäytämisenä ja poltteluna
- Puutuminen ja pistely: Tunnottomuutta tai pistelyä alaraajoissa, käsissä tai sormissa
- Lihasheikkous: Nilkan läpsyminen, varpaille nousun vaikeus, polven notkahtaminen tai yläraajojen heikkous
- Tasapainovaikeudet: Vaikeus hallita lantion seutua esimerkiksi kävellessä
- Kivun helpottuminen tai pahentuminen asennosta riippuen: Kipu voimistuu tai lieventyy esimerkiksi kävellessä tai etukumarassa
- Katkokävely: Alaraajojen toiminta huononee, tulee kipua ja puutumista. Selkäkipua ilmenee tasamaalla kävellessä – tulee tarvetta pysähdellä, istua tai kumartua
Välilevyn pullistuma
Diskusprolapsi eli välilevyn pullistuma on tila, jossa selkärangan nikamien välissä sijaitseva pehmeä välilevy työntyy ulos tavanomaisesta paikastaan. Tämä voi tapahtua, kun välilevyn ulkokerros heikkenee tai repeytyy, ja sen sisäosa pääsee puristumaan hermokanaviin tai selkäydinkanavaan.
”Välilevyn sisältö on jo itsessään hyvin ärsyttävää ainetta hermoille, ja tämä aiheuttaa kipua yhdessä voimakkaan paineen kanssa”, Pälvimäki kertoo. ”Välilevyn pullistumassa kyse onkin paitsi mekaanisesta vaivasta, myös tulehduksellisesta ärsytystilasta hermossa.”
Tyypillisesti välilevyn pullistuma ilmenee lannerangassa tai kaularangassa ja se on useimmiten seurausta normaalista ikääntymisen aiheuttamasta kulumasta tai virheliikkeen aiheuttamasta vammasta.
”Välilevyn pullistuma aiheuttaa usein äkillisiä, akuutteja oireita. Pullistuma voi esimerkiksi oireilla noidannuolena – selkäkipuna, johon liittyy selän lihasten voimakas kramppi.”
Selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi
Spinaalistenoosissa eli selkäydinkanavan ahtaumassa selkärangan keskellä kulkeva kanava kaventuu. Kaventuminen voi johtaa siihen, että selkäydin tai selkäytimestä lähtevät hermot joutuvat puristuksiin. Tila voi johtua esimerkiksi ikääntymisestä, jolloin selkärangan rakenteet, kuten välilevyt ja nivelsiteet, rappeutuvat ja alkavat painaa hermoja. Selkäydinkanavan ahtaus voi johtua myös muista syistä, kuten kasvaimista, mutta ne ovat onneksi varsin harvinaisia.
”Välilevyn pullistuman ja selkärankakanavan ahtauman mekanismi on samankaltainen, molemmissa hermojen varsin rajallinen tila kaventuu entisestään, jolloin hermoille ei enää jää riittävästi tilaa”, Pälvimäki kuvailee.
Siinä missä välilevyn pullistuma tapahtuu yleensä äkillisesti, selkäydinkanavan ahtauma kehittyy vähitellen pidemmän ajan kuluessa – tyypillisesti ikääntymisen myötä.
”Selkäydinkanavan ahtauma liittyy normaaliin kulumiseen ja välilevyjen rappeumaan – potilaat usein kertovat, että oireita on alkanut kertyä vuosien varrella. Kuluneet nivelet ja välilevyt tuppaavat vähitellen paksuuntumaan, jolloin ne vievät tilaa hermoilta.”
Hoitopolulle on hyvä astua mahdollisimman varhain
Selkävaivojen hoitopolku voi olla vaihdella varsin paljonkin potilaasta riippuen. Yksi kuitenkin yhdistää – mitä aikaisemmin hoito pystytään aloittamaan, sitä enemmän yleensä on vaihtoehtoja. Sekä välilevyn pullistumaa että selkäydinkanavan ahtaumaa voidaan hoitaa lääke- ja leikkaushoidon lisäksi terapeuttisella harjoittelulla kuten keskivartalon lihasten vahvistamisella.
”Hermorakenteilla on erinomainen sopeutumiskyky. Jos ei tarvita leikkaushoitoa, on esimerkiksi fysioterapian keinoin mahdollista siedättää hermostoa puristustiloihin – vähintäänkin saadaan pelattua aikaa ja erityisesti välilevyn pullistumien osalta saadaan toisinaan ilman leikkaustakin hyviä tuloksia aikaiseksi”, Pälvimäki kertoo.
Lääketieteen tohtori, neurokirurgian erikoislääkäri
Lue lisää aiheesta
Kuinka usein terveydelle tärkeitä arvoja tulisi mitata yli 60-vuotiaana? Johtava lääkäri vastaa
Useimmat tietävät, että oman terveyden mittareita, kuten verenpainetta, kolesterolia ja verensokeria tulisi aikuisiällä seurata säännöllisesti. Mutta mitä säännöllisyys käytännössä tarkoittaa? Katso ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtavan lääkärin Ilse Rauhaniemen suuntaa antavat ohjeet.
Totta vai tarua: levottomat jalat lisääntyvät ikääntyessä
Totta. Levottomat jalat -oireyhtymä vaivaa yleensä yli 40-vuotiaita ja sen yleisyys lisääntyy iän myötä. Terveystalon neurologi ja unilääkäri kertoo, miten oireyhtymän voi tunnistaa ja miten sitä hoidetaan.
Mitä lisäravinteita ikääntyvä tarvitsee? Ravitsemusterapeutti vastaa
Ravitsemusterapeutti Jan Verho vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin ikääntyvän ravitsemuksesta.
Kun sattuu, tiedätkö miten toimia? Ohjeet kesän tapaturmiin ja hoitoon hakeutumiseen
Kesä kutsuu liikkeelle, mutta samalla myös tapaturmien määrä kasvaa. Tässä artikkelissa kerromme, miten hoitaa tavallisimpia kesähaavereita – ja milloin on syytä hakeutua hoitoon.
10 arjen superruokaa yli 60-vuotiaille – joko nämä löytyvät keittiöstäsi?
Ruoka on paljon enemmän kuin polttoainetta. Se on myös kehon suojakilpi, muistiterveyden edistäjä ja toimintakyvyn ylläpitäjä – nautintoa unohtamatta. Iän karttuessa ravitsemukseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä oikeilla ruokavalinnoilla voit vahvistaa lihaksia, ehkäistä sairauksia ja tukea sekä aivo- että sydänterveyttä.
Kuinka saada riittävästi nestettä kesäkuumalla? Lääkärin 5 käytännön vinkkiä ikääntyville
Helteiset kesäpäivät ovat monelle vuoden kohokohta, mutta erityisesti ikääntyvän kannattaa lämmöstä nauttiessaan kiinnittää huomiota myös nestetasapainon ylläpitämiseen. Ota talteen ylilääkäri Tuomo Oikaraisen vinkit riittävän nesteen saamiseen ja kokeile, mikä niistä sopii parhaiten juuri sinulle.